Kirsu edellä | Koiravaruste.fi -blogi
Asiakaspalvelu 0400 551 110 (ark. klo 10–17)

Kirsu edellä

Koiraharrastukset esittelyssä: RALLY-TOKO

Rally-tokossa rata alkaa aina lähtö-kyltillä ja päättyy maali-kylttiin

Mikä rally-toko?

Rally-toko on koiraharrastus, joka yhdistelee elementtejä ja temppuja niin tokosta, koiratanssista kuin agilitystäkin. Rally-tokossa koirakko (koira + ohjaaja) suorittaa tuomarin suunnitteleman ”radan”, joka sisältää valikoiman erilaisia, lajin säännöissä määriteltyjä tehtäviä. Koska rally-tokoradat ovat joka kisoissa erilaisia, kuuluu kisoihin oleellisena osana ennen ratasuorituksia rataan tutustuminen. Kisoissa on aina nähtävillä myös eri luokkien ratapiirrokset.

Rally-tokossa jokaiselle tehtävälle on olemassa oma kyltti, jossa on tiivis kuvallinen ja kirjallinen ohje sen suorittamisesta. Tarkemmat suoritusohjeet eri tehtäville löytyvät esimerkiksi rally-tokoyhdistyksen nettisivuilta. Jokaiselle kyltille on määritelty oikeanlainen ihannesuoritus ja tästä poikkeaminen aiheuttaa koirakolle virhepisteitä sen mukaan, mitä rally-tokon säännöissä ja koeohjeissa määritellään ja missä tasoluokassa koirakko kisaa.

Rally-tokossa kilpaillaan neljässä eri tasoluokassa, jotka ovat alokasluokka, avoin luokka, voittajaluokka ja mestariluokka. Tehtävien ja ratojen vaatimustaso nousee, mitä ylemmäs lajissa edetään ja myös arvostelu tiukkenee.

Rally-tokossa arvostelu menee siten, että radan alussa koirakolla on aina täydet 100 pistettä. Radan edetessä tuomari seuraa suoritusta silmä tarkkana ja virhepisteet merkitään ylös arvostelulomakkeeseen. Radan jälkeen nämä virhepisteet vähennetään sadasta pisteestä, jolloin saadaan koirakon kyseisen kilpailun tulos. Suomen rally-tokosäännöissä ns. hyväksytyn tuloksen saa, jos koirakon pistemäärä on 70 tai enemmän. Tätä pienemmät pisteet merkitsevät ei-hyväksyttyä tulosta eli niin sanottua 0-tulosta.

Mitä merkitystä tällä sitten on kilpailemisen kannalta? Ensinnäkin lajissa eteneminen perustuu hyväksyttyihin tuloksiin: koirakko siirtyy seuraavaan tasoluokkaan (esim. alokasluokasta avoimeen) saatuaan kilpailuista kolme hyväksyttyä eli vähintään 70 pisteen tulosta. Lisäksi rally-toko on Suomen Kennelliiton ja Suomen Palveluskoiraliiton alainen virallinen kilpailulaji, joten koiran saamat tulokset tulevat näkyviin KoiraNet-jalostustietojärjestelmään ja lajista on mahdollista saada koulutustunnuksia ja valionarvo. Koulutustunnus on jaossa jokaisessa tasoluokassa ja sen edellytykset ovat samat kuin seuraavaan luokkaan siirtymisessä: kolme vähintään 70 pisteen tulosta. Alokasluokan koulutustunnuksen lyhenne on RTK1, avoimen luokan RTK2, voittajaluokan RTK3 ja mestariluokan RTK4. Koulutustunnuksen merkiksi koira saa mitalin, jonka väri vaihtelee tasoluokasta riippuen.

Mörkö ja kaikki eri luokkien koulutustunnusmitalit

Mestariluokasta koirakko ei enää voi edetä ”ylemmäs”, mutta kisaamista voi jatkaa kyseisessä luokassa normaalisti. Tavoitteena voi olla esimerkiksi rally-tokovalion arvo, joka edellyttää kolmea vähintään 95 pisteen tulosta mestariluokassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että radalla saa tulla maksimissaan 5 virhepistettä – joka ei välttämättä olekaan ihan helppo nakki!

Jos lajissa eteneminen kiinnostaa enemmänkin, niin mestariluokassa koirakko voi tavoitella myös osallistumisoikeutta rally-tokon SM-kisoihin, jotka järjestetään yleensä vuosittain. Osallistujamäärä on rajattu ja osallistujat päätetään tiettyjen kriteerien mukaan (esim. edellisvuoden SM-kisojen jälkeen koirakon on pitänyt saavuttaa tietyt tulokset mestariluokasta päästäkseen mukaan). Kriteerit elävät sen mukaan, paljonko ja minkä tasoisia hakijoita SM-kisaan minäkin vuonna on.

Sijoitukset ja tuomarinpalkinto

Normaaleissa rally-tokokisoissa sijoitetaan jokaisessa tasoluokassa kolme parasta koirakkoa. Parhaat koirakot määritetään saavutetun tuloksen ja tarvittaessa suoritusajan perusteella, mikäli useampi koirakko on yltänyt samaan pistemäärään. Rally-toko on kuitenkin siitä mukava laji, että koiran ei tarvitse kerätä palkintopallisijoituksia saavuttaakseen esim. koulutustunnuksia tai valionarvoa, vaan niihin vaikuttaa vain ja ainoastaan koiran omat yksilösuoritukset.

Normaalien palkintopallisijoitusten lisäksi tuomari voi jakaa kisoissa yhdelle koirakolle myös niin sanotun tuomarinpalkinnon. Tuomarinpalkinnolla ei ole oikeastaan mitään virallista merkitystä, mutta se on sellainen mukava muistaminen ja kertoo myös lajina rally-tokon luonteesta: tuomarinpalkinnolla tuomari voi muistaa haluamaansa koirakkoa, vaikkei se sillä kertaa olisi pisteiden perusteella yltänytkään ehkä sinne kirkkaimpaan kärkeen tai edes hyväksyttyyn tulokseen. Riittää, että suorituksessa oli tuomarin mielestä jotain positiivisesti mieleenpainuvaa tai muistamisen arvoista. Itse koen tuomarinpalkinnon eräänlaisena tsemppipalkintona.

Tuomarinpalkinnolle ei ole olemassa mitään tarkkoja kriteerejä, vaan tuomari saa itse päättää, että millä perusteella hän missäkin kisassa palkinnon jakaa ja perusteet kerrotaan palkintojenjaossa. Kriteerinä voi olla esimerkiksi koirakon iloinen yhteistyö, ohjaajan koiralleen osoittama kannustus, jokin erityisen hieno liikesuoritus, tsemppiasenne jne. Omista koiristani esimerkiksi Nala sai kerran tuomarinpalkinnon, koska tuomari tykkäsi meidän yhdessä tekemisestä. Sain myös maininnan hyvästä hihnan käytöstä, koska se pysyi lähes koko radan ajan löysällä.

Nala ja RTK1-mitali

Nala ja rally-tokon alokasluokan rata

Rally-tokon virhepisteet

Rally-tokon koeohjeisiin on kirjattu raamit sille, että paljonko virhepisteitä tulee minkäkinlaisista suoritusvirheistä. Kaikki virheet eivät ole rally-tokossa samanarvoisia, vaan ne jaetaan ”vakavuuden” mukaan seuraavasti: -1p virheet, -3p virheet ja -10p virheet. Lisäksi voi olla koko radan hylkäämiseen johtavia virheitä ja kokonaisvaikutelmaan vaikuttavia virheitä.

Virhepisteitä voi tulla esimerkiksi epätarkasti suoritetuista liikkeistä, koiran ääntelystä, alokasluokassa hihnan kiristymisestä (muissa luokissa radat suoritetaan vapaana), ylimääräisistä liikkeistä tehtävän aikana tai niiden välissä, liian kovaäänisestä käskytyksestä, puutteellisesta yhteistyöstä, vinoista asennoista jne. Pistelomakkeeseen merkitään aina, että montako virhepistettä mistäkin virheestä tuli ja minkä ”kategorian” virheestä oli kyse.

Kategoriat ovat:

  • PY = puutteellinen yhteistyö (koiran huomio on muualla kuin ohjaajassa)
  • TVÄ = epätarkasti suoritettu tehtävä (vastahakoisesti, epätarkasti tai väärin suoritettu tehtävä)
  • HAU = koira vinkuu tai haukkuu
  • OV = ohjaajavirhe (tehtävä suoritetaan esim. liian kaukana tai muutoin väärässä kohtaa kylttitelineeseen nähden, ohjaaja koskee koiraan tai liikkuu väärässä askellajissa esim. juoksee kun pitäisi kävellä jne.)
  • TEMPO = liian hidas tempo tehtäviä suorittaessa (verrattuna koirakon normaaliin vauhtiin)
  • KYL = kylttivirhe (koira tai ohjaaja koskettaa kylttiä, estettä tai merkkikartiota)
  • TAL = taluttimen kiristyminen (hihnan lukko nousee yli 90 astetta ylöspäin tai valjaissa lukko nousee irti koiran selästä)
  • KONTR = kontrollin puute (koira estää tai häiritsee ohjaajaa, esim. nojaa tai tönii ohjaajaa, hyppii vasten tms.)
  • AS = asentovirhe (koira käy pois oikeasta asennosta, esim. seuraa yli 50cm päässä ohjaajasta)
  • VINO = koiran erittäin vino asento (koira liikkuu tai suorittaa tehtäviä yli 45 astetta vinossa ohjaajaan nähden. Tätä pienempi vinous ei aiheuta virhepisteitä)
  • KOV = liian kovaääninen komentaminen tai uhkaavat eleet
  • UUSI = tehtävän uusimisesta seuraa aina -3p virhepistettä (radalla saa uusia enintään kaksi kertaa: joko yhden tehtävän kahdesti tai kerran kaksi eri tehtävää)
  • ESTE = koira koskee hyppyesteeseen hypätessään tai pudottaa riman
  • POIS = koira tai ohjaaja poistuu kehästä kesken suorituksen (tämä aiheuttaa aina hylkäyksen)
  • TARP = koira tekee tai yrittää tehdä tarpeet kehään (tämä aiheuttaa aina hylkäyksen)

 

Pistelapussa voi lukea esim. -3p -sarakkeen kohdalla HAU tietyn kylttitehtävän kohdalla, joka tarkoittaisi sitä, että koira on kyseisen tehtävän alueella vinkunut tai haukkunut yli 3 askeleen ajan. Jos vinkuminen tai haukkuminen on jatkuvampaa/häiritsevämpää, siitä voi tulla myös enemmän virheitä – pahimmillaan jopa hylkäys, mutta se edellyttää yleensä häiritsevää haukkumista lähes koko suorituksen ajan.

Pistelomakkeeseen on merkitty kunkin tehtävän kohdalle virhepisteiden määrä ja kategoria. -10p virheistä tuomari yleensä myös kirjoittaa, että mikä pistemenetyksen aiheutti.

Rally-tokon kilpailukirja, alokasluokan koulutustunnusmitali ja pistelomake. Kilpailukirjaan merkitään kaikki koiran kisasuoritukset tuloksesta riippumatta.

Jonkinlaisena nyrkkisääntönä rally-tokon virhepisteistä voisi sanoa, että ylimääräiset liikkeet ovat järkiään aina suurempi virhe kuin esimerkiksi pienet ja vähän isommatkin vinoudet tai esimerkiksi se, että koira suorittaa jonkun liikkeen tai liikkeen osan hitaasti tai vaatii useamman käskyn. Esimerkiksi ylimääräinen istuminen seuraamisen aikana haukkaa automaattisesti -10p, mutta sen sijaan esim. alle 45 asteen vinossa seuraaminen ei aiheuta virhepisteitä ollenkaan. Tämä ylimääräisistä istumisista sakottaminen onkin yksi minun ja Mörkön murheenkryyni rallyssä, kun Mörkö on tokossa oppinut seuraamaan niin, että se hyvin nopeasti hakee takapuoltaan maahan, jos oma vauhtini hidastuu vaikkapa käännöksissä. Ja kun kyseessä on vielä suht matala koira, niin onpa usea tuomari tulkinnut istumisiksi sellaisiakin ”kyykkäyksiä”, jotka eivät oikeasti mitään istumisia ole edes olleet. Mutta näillä mennään…

Virhepisteiden osalta rally-tokon säännöt eroavat melko paljon esimerkiksi tokosta. Tokossahan esimerkiksi käytettävien käskyjen määrää on rajoitettu melko rankastikin (jo yksikin lisäkäsky aiheuttaa reilusti pistemenetyksiä), mutta rally-tokossa käskyjen määrää ei ole rajoitettu periaatteessa ollenkaan. Säännöissä taidetaan mainita vain, että jatkuva käskyttäminen tai jatkuva käsimerkin käyttö ei ole sallittua, mutta käytännössä tämän kanssa on hyvin helppo luovia radalla. Ohjaaja voi esimerkiksi seuraamisen aikana sanoa ”seuraa – hyvä – seuraa – hyvä” vaikka koko radan ajan ja tästä ei pitäisi tulla virheitä, koska hyvä-sana seuraamiskäskyjen välissä tekee siitä rallyn sääntötulkintojen mukaan ei-jatkuvan. Hyvä-sanan voi tietenkin korvata myös esim. pitämällä seuraa-käskyjen välissä sopivan pituisia taukoja. Niin ja tokosta poiketen rally-tokossa koiran suullinen kehuminen radan aikana on sallittua ja jopa toivottavaakin! Koiralle saa muutenkin jutella radan aikana niin paljon kuin mieli tekee, kunhan juttelu ja käskyt ovat ystävällisiä. Se on sitten asia erikseen ja varmasti koirakohtainenkin juttu, että onko ylimääräisestä höpöttämisestä suoritukselle enemmän hyötyä vai haittaa.

Mörkö ja mestariluokan rata
(radan lopussa oleva käytösruutu eli eräänlainen paikallaolo on poistunut rally-tokotehtävistä muutama vuosi sitten)

Uusiminen radalla

Yksi Suomen rally-tokon erikoisuus on myös radalla oleva uusimismahdollisuus. Käytännössä koirakko saa yhden radan aikana käyttää kaksi uusimista: koirakko voi halutessaan uusia joko kaksi eri kylttitehtävää tai saman kyltin kahdesti. Uusimisten kanssa on kuitenkin hyvä muistaa, että siihenkin liittyy omat sääntönsä, joista poikkeaminen voi johtaa pahimmillaan jopa koko suorituksen hylkäämiseen. Ensinnäkin ohjaajan on muistettava ilmoittaa uusimisaikeistaan selkeästi tuomarille ennen uusimista. Uusimiseen on myös omat sääntönsä siitä, milloin uusiminen on viimeistään tehtävä ja minne asti koirakon täytyy palata radalla ennen uusimista: yleensä paluu on tehtävä edellisen kylttitehtävän suoritusalueelle eli myös uusittavan kyltin lähestyminen on otettava uudelleen.

Kyltin uusiminen ei myöskään ole ilmaista, vaan siitä tulee aina -3p / uusinta. Eli läheskään kaikkia pikkuvirheitä ei edes kannata radalla uusia, koska virhe voi olla pistementyksiltään pienempi paha kuin itse uusiminen. Minä olen ottanut useammankin kerran rally-tokokisoissa turhia miinuspisteitä uusimalla kyltin, kun koira ei ole sattunut noudattamaan käskyä heti ensimmäisellä kerralla. Tokotaustalla minulle on ollut todella vaikea sisäistää, että rallyssä käskyn toistaminen ei ole iso virhe, eikä kylttiä tosiaankaan kannata uusia, jos koira ei heti ekasta käskystä teekään pyydettyä asiaa! Muistaakseni kerran uusin radalla kyltin, jossa koiran piti ensin istua perusasentoon ja siitä sitten käskyllä mennä maahan. No, Mörköpä ei mennytkään maahan ensimmäisellä käskyllä, joten mitä minä teen? No nostan käteni ja ilmoitan tuomarille uusivamme tehtävän. Ja sittenhän se uusittiin, vaikka ei tuossa olisi edes ollut mitään uusittavaa… Olisin hyvin voinut vain antaa Mörkölle toisen tai vaikka kolmannen ja neljännenkin maahan-käskyn, jolloin virheitä olisi tullut ehkä maksimissaan se -1. Mutta näitä vaan aina välillä sattuu, kun tilanteet tulevat kilpailuissa aina enempi vähempi yllättäen, jolloin päätökset tulee tehtyä melko rivakasti, eivätkä ne siksi aina ole sääntöjen puitteissa niitä ”järkevimpiä”.

Uusimista harkitessa kannattaa miettiä myös sitä, että kuinka todennäköisesti kyltti tulee onnistumaan uusimisen jälkeen? Jos kyseessä on joku koiralle haastavampi tehtävä, niin joskus voi olla pienempi paha ottaa se -10p kuin uusia pahimmillaan sama kyltti kahdesti ja siitä huolimatta napata siitä se kympin virhe, jolloin yhdeltä tehtävältä tulikin yhteensä -16p. Mutta nämä on aina sellaisia asioita, jotka jokaisen ohjaajan pitää omalla kohdallaan miettiä. Mikä on järkevin toimintatapa sille omalle koiralle?

Jedi ja RTK1-mitali

Miksi rally-toko?

Rally-tokolla on lajina ehkä pikkuisen lepsu maine moniin muihin koiraharrastuksiin verrattuna, kun radalla saa kehua ja toistella käskyjä ynnä muuta omituista. Itse en kuitenkaan pidä rallyä kovin helppona lajina varsinkaan mestariluokassa, jossa tavoitellaan niitä vähintään 95 pisteen tuloksia. Koen, että rally-toko on lajina sellainen, että sitä on helppo alkaa harrastaa melkeinpä minkä tahansa koiran kanssa ja myös kisakynnys alokasluokassa on oikeasti tosi matala, kun radat ovat lyhyempiä, tehtävät helpompia ja arvostelu aika reilustikin armollisempaa kuin ylemmissä luokissa. Alokasluokassa koira on vieläpä suorituksen ajan hihnassa eli ei tarvitse pelätä myöskään karkaamista.

Minä olen voinut kilpailla rally-tokon alokasluokassa kaikkien koirieni kanssa (poislukien Haamu, joka on vielä niin nuori), vaikka esimerkiksi Nala oli luonteeltaan sellainen, etten muita lajeja olisi sen kanssa oikeastaan voinut edes harkita. Arkuus ja epävarmuus ei ole yleensä kovin hyvä yhdistelmä treeneissä ja kisoissa. Rally-tokossa saimme kuitenkin alokasluokan koulutustunnuksen kolmesta peräkkäisestä kisasta. Nalahan aloitti rally-tokon kypsässä 11 vuoden iässä eli laji sopii myös vanhemmille koirille! 🙂

Rally-tokon aloittaminen ei edellytä mitään kovin isoja investointeja. Kylttitehtävät voi halutessaan ostaa (tai tulostaa itselle), mutta eri tehtäviä voi vallan hyvin treenata myös ilman kylttejä. Toki viimeistään ennen kisoihin menoa koiran kanssa olisi hyvä päästä treenaaman ratoja myös kylttien kanssa, etteivät ne sitten aiheuta kisatilanteessa turhaa häiriötä koiralle. Kylttien avulla myös tehtävien oikeat suorituspaikat on helpompi hahmottaa ja saada itselle ”lihasmuistiin”, jolloin siihen ei kisoissa tarvitse niin kovasti keskittyä. Mutta alkeistreeneihin ja uusien tehtävien opetteluun riittää tosiaan koira, maistuvat makupalat ja joku sopiva tila – oli se sitten koiraharrastuskenttä tai oma olohuone. Ja tietenkin rally-tokoa voi treenailla ihan vain omaksi ja koiran iloksi ilman kisatavoitteita!

Rally-tokossa kisaratoja on olemassa lukemattomia erilaisia, koska kylttitehtäviä on paljon ja ne voi laittaa radalla niin monenlaiseen järjestykseen. Tämä pitää lajin mielenkiintoisena ja vaihtelevana, mutta tuo toki osaltaan myös haastetta, koska ikinä et voi tietää etukäteen, että mitä kylttejä tai kylttiyhdistelmiä tuomari on päättänyt kisoissa käyttää. Rally-tokossa erilaisia kylttitehtäviä on olemassa melkein sata ja osa niistä voidaan voittaja- ja mestariluokassa suorittaa myös niin, että koira on ohjaajan oikealla puolella. Treenattava ei siis ihan heti lopu kesken ja siksi olen tykännyt pitää rally-tokon meidän harrastuksissa mukana tokon rinnalla. Lajien eroavaisuuksista huolimatta niiden treenaaminen myös tukee toisiaan. Esimerkiksi Mörkö on minun mielestäni rallyn ansiosta saanut myös tokoon lisää innokkuutta ja ehkä tietynlaista pitkäjänteisyyttäkin.

Rally-tokossa koiran täytyy ylemmissä luokissa osata seurata myös ohjaajan oikealla puolen!

Rally-tokoa Ruotsin malliin

Jos Suomen rally-toko alkaa kyllästyttää tai kaikki mahdollinen kotimaassa on jo saavutettu, niin seuraavaksi voikin ryhtyä opiskelemaan rally-tokoa Ruotsin säännöillä ja kylteillä! Ruotsin rallyssä on paljon samaa, mutta myös paljon eroja, joten treenaaminen Ruotsin säännöillä tuo mukavaa vaihtelua rallytreeneihin. Ja voihan sinne Ruotsiin lähteä kisaamaankin, kunhan tämä koronatilanne ja matkustusrajoitukset jossain vaiheessa helpottavat! Sitä odotellessa…

Mörkö miettii, että mitähän tässä kyltissä oikein käsketään tehdä?

Mörkön kanssa osallistuimme viime kesänä epäviralliseen rally-tokon videokilpailuun, joita ruotsalaiset koiraseurat ovat järjestäneet nyt korona-aikana suht usein. Tällä videon suorituksella taisimme tienata täydet sata pistettä! Toki myöntää täytyy, että ei tätä ihan ensimmäisellä yrityksellä saatu purkkiin, mutta sepä onkin noissa videokilpailuissa ihan mukavaa, että saa halutessaan yrittää suoritusta useamman kerran ja valita niistä sitten parhaan kilpailuun lähetettäväksi. Kisavideon täytyy kuitenkin aina olla kuvattu yhteen pötköön, eli sitä ei saa yhdistää useammasta pätkästä.