Kirsu edellä | Koiravaruste.fi -blogi
Asiakaspalvelu 0400 551 110 (ark. klo 10–17)

Kirsu edellä

Koiran ontuminen

Jotakin hyvää perutuista kisoista, koska muuten meidän olisi ne pitänyt perua muutoinkin. Nimittäin Inka satutti jalkansa 3 viikkoa ennen kisoja häkissä ollessaan, joten meidän osallistuminen keskipitkänmatkan kisoihin olisi tyssännyt siihen. Puhumattakaan nyt siitä huolesta mitä koiran ontuminen tuo mukanaan ja pelkoa siitä onko aktiivisen koiran treenipäivät luetut. Käydään myös vähän läpi miten aktiivisen koiran ruokinnassa voi tukea koiran lihaksistoa sekä niveliä.

 

KOIRAN ONTUMINEN

Koiran ontuminen on aina merkki kivusta. Ontuva koira pyrkii vähentämään kipeän jalan käyttöä eli se välttää painon varaamista kyseiselle raajalle. Ontumisen voimakkuus voi vaihdella pienestä, tuskin havaittavasta jalan keventämisestä siihen, ettei koira varaa jalalle painoa ollenkaan eli se pitää jalkaa ilmassa.

Ontuman taustalla voi olla useita eri syitä, kuten esimerkiksi lihasvenähdys tai -revähdys, nyrjähdys, ristisidevaurio, jännevamma, nivelrikko, murtuma tai vaikkapa vierasesine tassupohjassa/anturassa. Joskus ontuma ei johdu jalan alueen vammasta lainkaan, vaan kyseessä voi olla esim. selästä johtuva ongelma.

Jos ontuminen on lievää, voi tilannetta seurata kotona muutaman vuorokauden ajan. Eläinlääkäriin on syytä hakeutua, mikäli oire ei parissa päivässä ala helpottaa tai se uusii, tai jos vamma on alusta alkaen vaikean oloinen: alue on turvonnut tai kuumottaa, jokin kohta (esim. varvas) on epänormaalissa asennossa, koira ei varaa painoa jalalle ollenkaan ja/tai koira on silmin nähden hyvin kivulias. Eläinlääkärissä tutkitaan tarkemmin koiran vamma, otetaan tarvittaessa röntgenkuvia esim. murtuman poissulkemiseksi, annetaan tarvittava kipulääkitys sekä opastetaan jatkohoidossa.

 

NYRJÄHDYS

Nyrjähdys tarkoittaa sitä, että nivel vääntyy äkillisen voiman seurauksena yli normaalin liikeratansa (vrt. ihmisellä nilkan nyrjähtäminen). Nyrjähdyksen seurauksena niveltä tukevat nivelsiteet venyvät tai jopa repeävät, pahimmillaan nivelsiteiden lisäksi vaurioituu myös itse nivel. Nyrjähtänyt kohta on kipeä ja kosketusarka. Vammaa ympäröiviin kudoksiin voi vuotaa verta ja kudosnesteitä, jonka vuoksi alue turpoaa.

Koirilla nyrjähdysten ”tyyppipaikkoja” ovat varpaat ja ranteet. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi se, että koira syystä tai toisesta astuu tai laskeutuu jalalleen huonosti vaikkapa liukkaalla tai epätasaisella alustalla. Kerran nyrjähtänyt nivel on jatkossa herkempi nyrjähtämään uudelleen. Kilpakoirille tai muutoin kovassa rasituksessa oleville koirille nyrjähdykset ovat aina vakava paikka, koska ne voivat vakavimmillaan aiheuttaa pysyviä vaurioita ja päättää koiran kisauran.

 

HOITO

Nyrjähdys/nivelsiteiden venähdys luetaan pehmytkudosvaurioihin, joiden ensiapuna voidaan käyttää samaa kuin ihmisillä eli kolmen K:n hoitoa: kylmä, kohoasento, kompressio. Kylmähoidossa kylmäpussi laitetaan vamma-aluetta vasten, jossa sitä pidetään n. 15–20 minuutin ajan. Kylmähoidon tavoitteena on vähentää alueen turvotusta ja kudostuhoa, ja sen myötä parantaa toipumisennustetta. Se voi myös helpottaa alueen kipua. Hoito kannattaa toistaa parin tunnin välein ensimmäisen vuorokauden aikana. Kylmähoito on tehokkainta, kun se aloitetaan mahdollisimman pian (mielellään välittömästi) tapaturman jälkeen. Siksi kertakäyttöinen kylmäpussi kannattaa pitää koiran ensiapupakkauksen vakiovarusteena ja mukana myös kodin ulkopuolisilla reissuilla!

Kohoasentoa voi olla hankalampi toteuttaa, mutta koiran levätessä sen voi yrittää ohjata olemaan selällään tai kylkimakuulla siten, että vammautunut raaja ei ole lattiaa vasten. Kompressio tarkoittaa vammautuneen alueen tukemista sidoksella ja tämän tarkoitus on ehkäistä alueen turpoamista. Kompressio onnistuu esimerkiksi kiinnittämällä kylmäpussi vamma-aluetta vasten itseensä tarttuvalla siteellä (esim. Coban, PetFlex). Vamma-alueen sitomisen kanssa on kuitenkin oltava tarkkana siinä, että sidos ei ole liian tiukka, joten jos ei ole varma siitä, mitä on tekemässä, on tämä parempi jättää tekemättä. Rannealueen vakavammissa vammoissa voi olla tarpeen käyttää rannetukea (esim. Taituki).

Lievänkin pehmytkudosvaurion paranemisessa kestää yleensä n. 2–6 viikkoa, joten toipilasaika on suht pitkä. Vamma-aluetta ei saisi rasittaa ennen kuin se on täysin oireeton. Alkuvaiheessa koira pidetään hyvin kevyellä liikutuksella eli se käytetään vain lyhyillä tarpeidentekokävelyillä, jotka hoidetaan rauhallisesti hihnassa. Sisätiloissa pyritään estämään kaikenlainen riehuminen, liukastelu, huonekaluilta hyppääminen yms. Tarvittaessa koiran liikkumatilaa rajataan esim. aitauksen avulla. Rasitusta voidaan alkaa hiljalleen lisätä sitten, kun ontumista ei enää ilmene. Jos koira alkaa uudelleen oireilla rasituksen lisääntyessä, palataan askel taaksepäin ja vähennetään liikuntaa hetkellisesti sille tasolle, jolla ontumista ei ole. Tarvittaessa hoidon edistymisestä ja tarkemmista ohjeista vamman laatu huomioiden on hyvä konsultoida eläinlääkäriä. Myös eläinfysioterapeutista voi olla apua kuntoutuksessa.

 

Kompressio? Hallussa on juu! Kas näin.

 

ENNALTAEHKÄISY?

Jos koiralle sattuu nyrjähdys tai muu tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvä tapaturma, kannattaa tulevaisuutta ajatellen pysähtyä miettimään, miten vastaavat tilanteet olisi mahdollista ehkäistä jatkossa. Millaisessa tilanteessa vamma aiheutui, olisiko jotain voitu tehdä toisin? Oliko lämmitelty riittävästi? Oliko koira riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa tilanteeseen nähden? Millaisella alustalla onnettomuus sattui? Se on kuitenkin hyvä muistaa, että myös sattumalla on sormensa pelissä ja joskus ennaltaehkäisystä huolimatta vahinkoja sattuu. Itsensä syyllistämisen sijaan onkin parempi suunnata energiansa koiran asianmukaiseen kuntoutukseen.

*Tekstin tiedot käyty läpi Eläinlääkäriasema Nemon kanssa.

 

Inkan pehmytkudosvamma

Inka oli muiden muuttien kanssa häkissä niinkuin yleensä ja kauppareissun aikana oli kaiketi liukastunut, ja ontui vähän toista etujalkaansa. Voi ei! Otin Inkan sisälle ja aloin tutkia tassua tarkemmin. Ensimmäisenä kävin läpi anturan alueen, olisiko jokin tehnyt haavan tassuun taikka vierasesine päässyt ihon läpi? En löytänyt kuitenkaan mitään. Painelin Inkan jalkoja lapaan asti eikä mitään. Sitten nostin jalkaa, kevyesti taitoin  ja sillon neiti veti tassunsa pois. Kipualueeksi paikantui ranne. Inka kuitenkin käytti tassua eikä ollut mitenkään erityisen kipeän oloinen, niin päätin jäädä seuraamaan tilannetta ja puottaa Inka, tottakai, poissa kaikista treeneistä parantelemaan vaivaansa. Jos seuraavana päivänä olisi ontuminen samanlaista, niin lähtisimme käymään eläinlääkärillä näytillä.

Inka sai olla häkissä yksin, jotta ei innostuisi leikkimään liiaksi muiden kanssa ja satuttaisi uudelleen tassuansa. Seuraavana päivänä Inka enää nytkytti päätään liikkuessaan eli nosti päätään astuessaan kipeälle jalalle. Näin painoa olisi kipeällä tassulla mahdollisimman vähän. Enää kunnon nilkuttamista ei ollut. Inka oli kaikkinensa 5 viikkoa poissa treeneistä eikä saanut juosta juoksutarhassa muiden kanssa. Koiralle, joka nauttii suuresti vetohommista, oli vaikeaa jäädä pois. Inka ei voinut ymmärtää miksi se ei päässyt mukaan ja jäi huutamaan perään. Aloinkin tekemään niin, että Inka sai jäädä sisälle, kun lähdin ajamaan. Näin sen ei tarvinut jäädä yksin häkkiin muiden lähtiessä. Inka kävi rauhallisilla ja lyhyillä kävelylenkeillä sekä sai olla todella paljon sisällä luita syöden sekä leluilla leikkien.

Vähitellen lisäsimme lenkkien pituutta, kuitenkin koko ajan seuraten ranteen vammaa. Vaikka Inka ei enää linkuttanut ollenkaan ja pääkin lopetti nytkymisen 2 viikkoa tapaturmasta, niin silti kipukohta tuli esiin jalkaa taittaessa. Kuukauden kuluttua Inka ei enää reagoinut tassun taitteluihin. Kun aloitimme harrastamisen uudelleen, niin matkat olivat maltillisia ja tarkasti seuraten Inkan tassua. Inka olikin äärimmäisen innoissaan, kun pääsi taas vetolenkeille ja muiden kanssa leikkimään juoksutarhaan! Inka ei ole sen jälkeen näyttänyt mitään kipua sattuneeseen kohtaan, mutta aika näyttää, reagoiko venähtänyt alue tulevaisuudessa enemmän rasitukseen. Toivotaan, että selvisimme vain säikähdyksellä ja levolla!

 

Aktiivisen koiran nivelten tukeminen

Meillä koirat syövät ainoastaan raakaruokaa ja siitä asti, kun säännölliset treenit alkavat kulkemaan, niin ruuan mukana kulkee Trikem Hyaluron 365-öljy. Toiset käyttävät lisäravinteita koirilla ja toiset eivät, meillä menee joitakin kaikille ja tarvittaessa yksilöllisesti ja koirakohtaisesti. En tiedä oliko lisäravinteella mitään tekemistä sen kanssa, että Inka selvisi kohtuullisen helpolla vammansa kanssa, mutta haittaakaan siitä ei varmasti ole ollut. Verrattavissa varmasti ihan ihmistenkin kanssa, että toiset käyttävät lisäravinteita aktiiviurheilussa ja toiset taas eivät.

”Trikem Hyaluron 365 auttaa nopeasti koiran nivelten jäykkyyteen ja parantaa nivelten liikkuvuutta. Lisäravinne sisältää nivelissä luonnostaan esiintyviä hyaluronihappoa, glukosamiini, MSM:ää sekä kondroitiinisulfaattia. Trikem Hyaluron 365 on erinomainen ravintolisä koirille, jotka kärsivät alkavasta niveljäykkyydestä. Sopii myös ennaltaehkäisevästi kovassa rasituksessa oleville työ- tai harrastuskoirille.

Hyaluroni 365 -valmistetta annetaan ehkäisevästi keski-ikäisille koirille, kun ne näyttävät merkkejä jäykkyydestä, eli esimerkiksi silloin, kun koira ei enää hyppää autoon tai sohvalle tai kun aamuisin kestää kauan päästä liikkeelle. Nämä oireet voivat johtua vähentyneestä nivelnesteen tuotannosta. Valmisteesta voi olla apua myös niille koirille, joilla on jo oireita rasittuneista nivelistä. Valmistettava voidaan antaa myös kovassa rasituksessa oleville nuoremmille koirille koiran oman tuotannon täydentämiseksi.”

Meillä nyt ei vanhuuttaan kukaan vielä kulje jäykästi. Mutta koska koirat tekevät aktiivisesti ja säännöllisesti vetohommissa paljon töitä, niin öljy saa kulkea mukana koko niiden eliniän. Inkalla myös toinen lonkka on C, joten senkin puolesta saa öljyn täydentämään ruokavaliota. Joitakin lisäravinteita meillä menee jauheen muodossa, mutta öljy on todella helppo annostella, joten siksikin se on meillä käytössä.

 

Öljy on näppärässä purkissa. Öljyä ei tarvitse kaataa erilliseen kuppiin eikä täten sotkea yhtään ylimääräistä.

 

Vasemmalla puolella on mittataulukollinen osio, minkä voit purkkia painamalla täyttää. Sitten vain kaadat juuri oikean määrän koiran ruuan sekaan. Tämähän toimii vain, kun oikean puoleinen korkki on kiinni ja vasen irti. Saatoin nimittäin itse alussa jokusen kerran kirota ja ihmetellä, että mikä tässä muka oli niin helppoa…

 

Kunhan tassu oli täysin parantunut, niin Inka pääsi taas mukaan treeneihin. Välissä lumet olivat sulaneet ja siirryttiin sulanmaan treeneihin. Kolme alaskanmalamuuttia on jo melko voimakkaita yhdessä ja meillä onkin käytössä mönkkäri, silloin kun kaikki kolme ajetaan kerralla. Eivät nämä malamuutit turhaan ole kuormanvetotitteliään ansainneet.

 

 

Mikäli käytät koirillasi lisäravinteita tai haluat alkaa käyttämään, niin täältä löytyy:

 

https://www.koiravaruste.fi/ravintolisat