Kirsu edellä | Koiravaruste.fi -blogi
Asiakaspalvelu 0400 551 110 (ark. klo 10–17)

Kirsu edellä

Saga tuli taloon

Viimeinkin se päivä koitti ja lauman uusin jäsen, Saga, saapui kotiin! Olihan sitä neitiä jo odotettu. Tottakai uuden pennun kotiin saapuminen jännittää. Mutta koska muistissa oli hyvinkin vielä Inkan, 2-vuotta, pentuaika, niin sen suurempaa jännitystä se ei tuonut. Meillä olikin edessä tarkempi tutustuminen Moskun ja Inkan kanssa sekä tottakai Sagan tottuminen uuteen kotiin. Saga sai myös heti ensimmäisellä viikolla uuden lempinimensä: lapseni ilmoitti, että koska Mosku on Moskuli, Inka on Inkuli niin Saga on sitten…Saakeli. Eipäs tiennyt koko sanan merkitystä, mutta niimpäs se sitten jäi neitin lempinimeksi. Kesäkuussa aloitimme myös kolmannen häkin tekemisen, koska juoksujen aikaan kaikki kolme saavat olla omissa häkeissään. Häkit saivat myös kesäsiivouksen. Ehdimme myös käymään pari lyhyttä vaellusreissua, tällä kertaa matkaan pääsi Inka. Mosku sai jäädä lapsenlikaksi kotiin.

 

SAGAN TUTUSTUMINEN UUTEEN KOTIIN

Sagan kotikennel on aivan meidän lähettyvillä, joten haimme koko perheellä Sagan kävellen kotiin. Saga sai ensin tutustua itsekseen uuteen kotiinsa ja neiti otti tilan haltuun kyllä nopeaa. Haistelujen jälkeen alettiin tyytyväisenä, lapsen tapaan, levittämään koko lelukorin sisältö pitkin asuntoa. Sagalle oltiin varattu valmiiksi penturuokaa, pehmeämpiä luita sekä oma peti. Koska taloudessa on valmiiksi jo koiria, niin kaikkea ei tarvinut ostaa uutena. Saga asustaa enimmäkseen aluksi sisällä ja siirtyy myöhemmin ulkotarhaan muiden kanssa.

Sagalla oli lyhyt matka kotiin. Osittain matka meni kävellen ja osittain sylissä.

 

Unet sohvalla ensimmäisinä päivinä.

 

Samana iltana Saga sai erikseen pihalla tutustua ensin Moskuun ja sitten Inkaan. Mosku on ollut aina hienosti pentujen kanssa ja nytkään sillä ei ollut mitään ongelmaa Sagan kanssa. Mosku makasi selällään ja antoi Sagan haistella rauhassa itseänsä läpikotaisin. Aluksi tutustumisessa on aina 2 ihmistä mukana, koska meillä ei vielä ole aidattua aluetta. Toisella on remmissä Saga ja toisella Mosku/Inka. Jos tutustuminen ei menisikään aivan nappiin, niin koirat saadaan nopeasti erilleen.

Kauas ei omena ole puusta pudonnut. Isä ja tytär. Onnistuisi se tutustuminen varmaan paremmin, jos jompi kumpi ei makaisi selällään.

 

Seuraavaksi oli Inkan vuoro. Ajattelin aluksi, että Inka ei ehkäpä olisi aivan niin suvaitsevainen uutta tulokasta kohtaan kuin Mosku. Inkalla oli myös juoksut juuri menossa. Mutta mitä vielä! Inka oli aivan onnesta soikeana uudesta pienestä pennusta. Pientä Sagaa vaan vähän pelotti, kun iso wannabe sushukka ei tiennyt miten päin olisi. Saatikaan moneenko ilmansuuntaan yhtäaikaa voisikaan mennä.

Pientä vähän jännitti suuri sushukka. Inka olisi voinut vaikka lentoon lähteä, häntä heilui niin vimmatusti!

 

Seuraavina päivinä kävin Sagan kanssa pieniä kävelyjä lähimetsässä. Tutusteltiin lisää toisiimme. Saga myös pääsi pienille lenkeille Moskun ja Inkan kanssa erikseen. Lenkeillä oli myös mukana 2 ihmistä, jotta tarvittaessa saataisiin koirille välimatkaa mikäli se olisi ollut tarpeen. Lenkit menivät oikein hyvin ja sulassa sovussa matkaa taivallettiin.

Isän kanssa iltalenkillä.

 

Tätipuolen eli Inkan kanssa seuraavana päivänä.

 

Edessä suuri maailma.

 

Mosku rakastaa pentuja. Isällä ja tyttärellä onkin ihan erityisluontoinen suhde.

 

”What are you looking? Just hanging around here.”

 

PENNUN KANSSA SISÄLLÄ

Pennulle kodin tulee olla turvallinen, Eli kaikki mihin pentu voi satuttaa itsensä on nostettava ylemmäs taikka siirtää hetkeksi pois. Myös kaikki minkä ei halua menevän silpuiksi pennun hampaissa. Meillä on ollut koiria aina, joten asunto on turvallinen jo valmiiksi. Pennun hampaita ei kaikki paikat kestä, mutta meillä koirat eivät ole valvomatta sisällä, joten sekään ei tuota ongelmaa. Pennun oleskelua sisällä voi myös rajata koiraporteilla.

Meillä käärittiin suosiolla matot pois sisäsiisteyden opettelun ajaksi. Tilalle laitettiin pariin huoneeseen ”ei niin tärkeitä”-mattoja sekä helposti pestäviä. Yhteen kohtaan laitoimme pissa-alustoja, mikäli ulos ei ehditä juuri oikeaan ajankohtaan. Välillä menee vähän huti, mutta idea on ymmärretty. Päivisin vahingot minimoidaan käymällä useasti ulkona, aina ruuan sekä heräämisen jälkeen. Ja siinä välillä. Vaikka sisälle sattuisikin vahinkoja, niin pentua ei saa niistä rangaista. Ulkona taas kehutaan, kun asiat hoituvat siellä.

”Niin mitäs minun pitikään näihin tehdä?”

 

Pienelle pennulle tarjotaan ruoka 3 kertaa päivässä. Puolen vuoden ikäinen selviää jo kahdella ruualla päivässä sekä vuoden iässä voidaan ruoka antaa kerran päivässä. Toiset taas jatkavat kahden ruuan tarjoamista läpi koiran elämän. Meillä treenikaudella annetaan koirille pieni ruoka myös aamulla taikka sitten jokunen tunti ennen treenejä juotto. Muutoin ne syövät kerran päivässä. Saga siirtyi kokonaan raakaruualle viikon aikana kotiutumisesta. Siirtymisen pystyi siksi tekemään noin nopeaa, koska Saga oli syönyt osittain raakaa jo kotikennelissäkin. Saga saa ruuan lisäksi pennuille tarkoitettua öljyä.

Raakaruuan lisäksi Sagalle maistuu raakaluut.

 

Pentua kannattaa hoitaa ja kopeloida paljon, jotta hoitotoimenpiteet eivät ole outoja tulevaisuudessakaan. Taikka näyttelyissä rakenteen tarkastelu. Hampaita on hyvä tarkistella aika-ajoin, samoiten kuin tassuja. Kynnet meillä on leikattu pennun ollessa rauhallinen, hetki ennen unia. Liian villissä olevaa pentua ei kannata pakottaa kynsienleikkuuseen, jotta kokemuksesta saadaan alusta asti hyvä. Täältä voit lukea tarkemmin kynsienleikkuusta: https://blog.koiravaruste.fi/kynnenleikkaus-hermoja-raastamatta/

Itse en ole kokenut tarvetta opettaa koirille kuin arjessa tarvittavat käskyt. Lenkillä, vaelluksilla ja vetotreeneissä on omat käskynsä (toki myös yhteisiä) ja muutoin en ole opettanut kuin istu, seiso ja irti-käskyt. Ennen kuin ruoka annetaan, niin istutaan. Ruuan saa myös syödä vasta luvan kanssa. Seisominen on näyttelyitä varten ja irti-käsky on muutoin käytännöllinen mikäli koirat ottavat ulkona suuhunsa jotain sopimatonta. Sisällä ollaan Sagan kanssa treenailtu istu-käskyä ennen ruokailua. Lelusta pitää päästää irti pyydettäessä sekä pylly ei saa mennä kenttään seiso-käskyn alaisena. Saga ei ole saanut vielä kaikkia rokotuksia, joten emme ole kulkeneet vielä ns. ihmisten ilmoilla. Metsälenkeillä opetellaan tänne-käskyä sekä muutoinkin ääneen reagoimista.

Huh, oppiminen on rankkaa!

 

Inka tykkää leikkiä Saakelin kanssa eikä isoneiti enää pelota pientä.

 

Juoksujen jälkeen voitiinkin olla jo kaikki yhdessä sisällä.

 

HÄKKIEN JA KOPPIEN KESÄSIIVOUS

Meillä Moskulla ja Inkalla on häkkien pohjana nykyään viiraa eli paperitehtaiden koneissa käytettävää kangasta. Siitä menee kaikki läpi, mutta koira ei voi kaivaa itseään ulos tarhasta. Koirat myös pysyvät puhtaina. Ja mitä tärkeintä, kuraiseen ja sateiseen vuodenaikaan häkki ei kerää vettä minnekään eikä pohja ole yhtä mutamössöä.

Koirilla on kopit häkkien ulkopuolella. Kopin seinustat eivät oikein tykänneet, kun Mosku nosti niitä vasten jalkaa. Joten tämä ratkaisu on parempi. Ja onhan häkeissä näin ollen myös enemmän tilaa. Koppien edessä on katos, terassit sekä toinen kerros mikäli tulee tarvis tiirailla kauemmas. Ulkokatos onkin yksi koirien lempipaikoista. Aloitimme kolmannen häkin pohjan teon kesäkuussa. Tänä kesänä sääskiä oli vaikka muille jakaa, joten koska tarve häkille on vasta aikaisintaan 3kk päästä, niin hermoja säästäen siirsimme suosiolla tekoa vähän myöhemmäksi. Häkkiin tulee myös tuplakoppi.

Häkeissä on meillä Hundran juomasangot. 4L koko on meille hyvä, koska koirat eivät helteelläkään saa juotua sitä tyhjäksi. Talvella myös vettä voi lisätä kerroksittain, kunnes sanko on täynnä. Vesisankoja on aina 1kpl per häkki. Vesi vaihdetaan niistä päivittäin ja samalla ne pestään tiskiharjalla läpi. Mosku sai rikottua metallikoukut aikoinaan yhdestä, koska oli saanut sen elementistä irti ja leikkinyt sillä. Siksipä meillä on nykyään sangon kahva karbiinihaalla kiinni elementissä eikä sen irtiottaminen enää onnistu. Rikottu sanko on käytössä edelleen, se roikkuu haalla elementissä.

Juomasanko karbiinihaalla kiinni elementissä. Kiinnitys voi myös olla pykälän alemapana, niin koukut pääsevät nojaamaan elementtiin.

 

Sitten se siivous. Häkkejä pidetään tottakai puhtaana vuoden ympäri, mutta kerran/pari vuodessa on hyvä tehdä perusteellisempi siivous ja desinfiointi. Ensimmäisenä tyhjensin lopputkin pehmusteet koirien kopeista pois. Sen jälkeen imuroin kopit, koska hiekkaa on karvojen mukana varissut pohjalle. Seuraavaksi harjanvarrella puhdistin terassin alusen ja olihan sinne kulkeutunut melkonen määrä lehtiä sekä pehmustetta. Lopuksi harjalla harjasin häkit puhtaaksi kaikesta ylimääräisestä.

Häkeissä oli siellä täällä kopeista levinnyttä pehmustetta ja muuta puista tippunutta roskaa.

 

Terassien alta löytyi melkoinen määrä ylimääräistä.

 

Sitten vuorossa se pesu. Viira on helppo puhdistaa painepesurilla sekä myös terassit. Pesun jälkeen pesin terassit mäntysuovalla sekä lopuksi vielä laitoin vaikuttamaan desinfioijan. Vaikutusajan jälkeen vielä huolellinen huuhtominen vedellä ja siivous oli tehty! Koppi sai saman käsittelyn sisäpuolelta, toki ilman painepesuria. Tämä homma hoidettiin pesusienellä sekä räteillä.

Ja puhdasta tuli!

 

Kyllä nyt kelpaa tallustella puhdistetuissa häkeissä. Koirat ovat kolmistaan häkeissä valvotusti, muutoin Saga on on jomman kumman kanssa taikka yksinään.

 

KESÄKUUN VAELLUKSET

Kesäkuussa meidän vaellusreissujen ajan oli luvattu +20 molemmin puolin lämpöjä. Suomen kesä petti sen verran taas, että kun oletat ettei kesäkuussa ole vielä helteitä, niin eiköhän ne juuri pamahda reissujen ajaksi. Näistä selvittiin taukoja pitämällä, pitämällä matkat kohtuullisina sekä juottojen avulla. Sekä valitsemalla sellaiset reitit, missä on paljon kahluupaikkoja koirille! Kävimme Taivalkosken Kylmäluomalla sekä Posion Korouomalla. Molemmissa oli paikoin tosi paljon sääskiä, vaan niitäpä ei kesällä pakoon pääse vaelluksilla. Paitsi telttaan.

Kylmäluoma

Ollaan käyty sama reissu, Kattaisen polku, jo jokunen vuosi takaperin. Tällä kertaa menimme tutulle reitille ja reittiä olikin kunnostettu paljon viime käynnistä. Tällä reissulla olimme yhden yön. Reitti oli selkeästi merkitty ja polutkin helppoja kulkea. Kuvausintoa vähensi sääsket, mutta jokunen kuva tuli kuitenkin otettua matkan aikana. Tämä reitti on hyvä, jos haluaa opetella koiran kanssa vaellusta. Matkan varrella on portaita, ylä- ja alamäkiä, mutta reitistö on kuitenkin helppo kulkea. Tämä oli Inkan kanssa ensimmäinen vaellus, kun se kulki kuin unelma! Käskyt oli muistissa ja matkanteko oli oikein leppoisaa. Inka ei vetänyt liikaa eikä hyppinyt sivuille. Opit ja treenaus ovat siis menneet perille.

Kattaisen polun pituus oli n.18km

 

Polut olivat hyvässä kunnossa.

 

Reitillä oli paljon järviä ja muita vesialueita missä vilvoitella.

 

Hillan kukkia oli suo-osuuksilla aika paljon. Märemmässä suokohdassa oli kiva vilvoitella tassuja.

 

Kaunistahan siellä taas oli.

 

Perinteiset iltarapsuttelut taas menossa järven rannalla nuotiopaikalla.

 

Korouoma

Korouomalle lähdettiinkin jo seikkailumielellä. Niin sen ajankohtaisissa tiedoissa olikin, että tulva ja majava ovat verottaneet reitistöä sekä se on paikoittain huonossa kunnossa. Inka meni Kylmäluomalla niin hienosti, joten olikin kiva päästä vähän testaamaan Inkaa vaikeampaan maastoon ja jänniin paikkoihin. Tälle reissulle varattiin 2 yötä. Tarkoitus oli kävellä päästä läpi rotkolaakson, yhdensuuntainen matka oli ollut 25km. Mutta koska lämpötila nousi liiaksi, niin päätimme kääntyä 5km ennen määränpäätä takaisin.  Muutoin päivämatka helteessä olisi noussut liian pitkäksi. Jotenka kokonaismatka jäi 40km. Jotenka harmillisesti viimeinen pätkä reitistä jäi näkemättä, mutta se pitääkin käydä katsomassa toisella kertaa. Korouoma olikin kiva reitti kulkea ja toi toivottua haastetta, jotenka sen käy mielellään uudestaankin vaeltamassa!

Inka ei tällä reissulla kantanut itse rinkkaansa lämpöjen takia vaan kiinnitin sen omaani. Matka taittuikin pelkillä valjailla, koska kulkeminen oli muutenkin raskasta.

 

Polut eivät kaikkialla reiteillä enää menneetkään kepeällä askeleelle katselemalla maisemia, vaan askeliin joutui jo keskittymään.

 

Reitillä oli paljon juoma- ja kahluupaikkoja.

 

Puroista sai hyvin juomavettä myös kaksijalkaisillekin.

 

Puissa näkyi varoittavia kylttejä useamman kerran matkan aikana.

 

Osa silloista oli sortunut osittain. Tämä olikin todella hyvä treenin paikka Inkalle ja hienostihan se meni!

 

Rotkolaaksossa oli nättiä.

Toisen yöpaikan, Koronlatvajärven laavun, maisemista ei kyllä ollut valittamista.

 

Nyt muuten väsyttää!

 

Unohdin aikaisemmalle leiripaikalle Inkan vaijerinarun mikä on yötä varten. Kuin ihmeenkaupalla Inka rauhoittui telttaan nukkumaan! Inka ei ole ennen telttaan halunnut tulla nukkumaan, enkä pitänyt sitä kovin todennäköisenä, että saan Inkan sinne. Koskaan siis ei pidä sanoa ei koskaan!

 

Kiitos taas reissusta Inka.

 

Meillä kesä jatkuu Mosku, Inkan ja Sagan tutustumisella toisiinsa. Edessä on siis yhteisiä lenkkejä sekä irtioloa aidatulla alueella. Myös sisällä oleskellaan yhdessä. Toivotaan, että tyyppien keskinäiset välit säilyvät hyvinä jatkossakin. Syksyllä Saga pääseekin jo kokeilemaan menoa valjaissa, mutta siihen nyt on vielä aikaa. Kunhan saadaan neitille rokotukset kuntoon, niin sitten päästäänkin laajentamaan aluetta myös omalta kylältä edemmäs.

Tutustellaan ja opetellaan yhdessäoloa. Ei kahta ilman kolmatta!

 

Sagasta, kohta 14vko, on kehittynyt koiranpennun seuraava muoto eli korvaeläin.

 

Ja muistakaahan kaikki kesän yksi tärkemmistä säännöistä: mikäli lapsi on vedessä, niin ainoastaan aikuisen valvovan silmän alla!

 

Linkit:

Pissa-alusta: https://www.koiravaruste.fi/nappy-puppy-pad-suoja-alusta.html

Juomasanko: https://www.koiravaruste.fi/hundra-juomasanko-4-l.html

Pennun tarvikkeet: https://www.koiravaruste.fi/koti-ja-kuljetus/koiranpennut.html