Kirsu edellä | Koiravaruste.fi -blogi
Asiakaspalvelu 0400 551 110 (ark. klo 10–17)

Kirsu edellä

Toukokuun touhuja

Toukokuussa ollaan touhuttu yhtä sun toista koirien kanssa sekä seurattu Saga pennun kasvua. Kohta pieni valkoinen tuleekin jo kotiin! Nopeaa se aika menee. Kevään merkkejä on myös pohjavillaisilla koirilla karvanvaihto ja Moskun karvanvaihtoa edistettiin pesulla ja föönauksella. Inka tiputti jo omansa huhtikuussa, nartuilla taitaa olla aina kiire. Kelit antoivat myös periksi ajoille mönkijällä sekä kickbikellä. Korona-rajoituksia alettiin myös purkamaan Suomessa ja uskallettiin lähteä lyhyelle vaellukselle! En tiedä oliko Mosku vai minä enemmän iloinen tästä pienestä vapaudesta. Inka joutui jäämään juoksut aloittaneena kotiin tällä kertaa.

 

MOSKUN PESU

Moskun ja Inkan pesussa käytetään samoja tuotteita kuin mistä aiemminkin olen kirjoittanut, eli https://www.koiravaruste.fi/bio-groom-extra-body-shampoo-3-8-l.html shampoolla pesu, mikä on erinomainen juurikin pohjavillaisilla koirille. Kuivauksen hoitaa https://www.koiravaruste.fi/nbf-tornado-turkinkuivaaja.html -kuivain.

Näistä voit lukea tarkemmin aikaisemmasta postauksesta:

https://blog.koiravaruste.fi/puuf-turkki-kuntoon-nayttelyita-varten/

Hyvä turkin kastelu ja pesu shampoolla. Jospas se karva alkaisi irtoamaan.

 

Mosku nautiskeli föönauksesta ulkona auringossa. Karvaa pölisee sen verran paljon föönatessa, joten sen mielellään hoitaa ulkona. Säilyy sopu sisällä kaksijalkaisten kesken, kun föönauksen hoitaa ulkona.

 

Tuisku, huisku, hännäntupsu. Karva jää ilmavaksi föönauksen jälkeen.

 

Ja valmis pesunraikas sushukka. Moskun mielestä tosin hänen hemmottelunsa olisi saanut jatkua paljon pidempään.

 

Kauaa ei Moskukaan ehtinyt olla putipuhdas. Toukokuun alkupuolen pakkasaamujen ajoihin kuului rapakoissa ja mudassa juoksemista, kun aurinko loppumatkasta jo alkoi lämmittämään. Hulluja on monenlaisia, kun mielummin herää klo 6 aamulla ajamaan koiria, nukkumisen sijaan.

 

KOHTI LUOVUTUSIKÄÄ

Saga ja sisarukset ovat kasvaneet hirmuista vauhtia ja ovat oppineet jo pienten koirien tavoille. Kiinteää ruokaa menee jo paljon sekä isompia määriä. Pennut ovat päässeet ulkoilemaan hyvällä ilmalla ulos tarhaan sekä seurustelemaan muiden koirien kanssa. Niiden kanssa on myös leikitty ja oleskeltu paljon. Pennut kävivät myös terveystarkastuksessa ja saivat kaikki ”puhtaat paperit” sekä sirut.

Pieni kuppi sai siirtyä isomman tieltä, jotta kasvavat pennut mahtuvat syömään.

 

Pennut eläinlääkärissä menossa tarkastukseen ja sirutukseen.

 

Häkissä pennut saivat enemmän tilaa opetella liikkumista ja mutkat vedettiin suoriksi.

 

”Sormet? Oikein maukasta syötävää!”

 

Touhuamisen jälkeen pennuille maistuu uni. Jalkojen viereen on hyvä nukahtaa.

 

Miten tästä nyt raskit nousta pois? Et mitenkään.

 

Isompana ja lähellä luovutusikää pennut pääsivät isoon juoksutarhaan temmeltämään.

 

”Siis mitä tää on?” Uusia makuelämyksiä löytyi myös.

 

Pennut ovat oppineet jo liikkumaan ketterämmin, omasta mielestään liki gasellin askelin!

 

Sulavaliikkeisinkään gaselli ei aina onnistu.

 

Pennut oppivat leikkimistä kasvettuaan isommiksi ja Sagan mielestä veljen härnääminen kepin kanssa oli oikein kivaa.

 

Äiti-koira imettää urhoollisesti vielä pentujaan.

 

Pennuista otettiin seisotuskuvat pöydän päällä, pieniä ikiliikkujia on vaan vaikea saada pysymään hetkeäkään aloillaan.

 

Veli ja sen sisko ilta-auringossa.

 

Mosku-isä kävi katsomassa valkoisia ihmeitään. Muut pennut olivat jo lähteneet omiin koteihinsa.

 

Saga alkaa jo muistuttaa enemmän koiraa kuin jääkarhua. Hyvä niin, koska jääkarhu valjakossa ei ehkä olisi se käytännöllisin.

 

Saga kävi veljensä kanssa ensimmäisellä lyhyellä lenkillä metsässä. Reippaat pennut olivat siellä kuin kotonaan ja leikkitouhut jatkuivat.

 

Vielä pari päivää maltettava odottaa ja sitten saadaan Saga kotiin.

 

KEVÄÄN EKA VAELLUS

Nyt kun tosiaan rajoituksia on alettu purkamaan pikkuhiljaa, niin uskaltauduttiin käymään lyhyt, yhden yön reissu vaeltamassa. Monet vaellusreitit olivat vielä täysin lumen peitossa eikä lumi kantaisi kulkijaa, joten saimmekin miettiä, että mihin pääsemme edes lähtemään. Tähän samaan aikaan vuodesta käytiin viime vuonna pohjoisemmassa sulilla reiteillä vaelluksia, mutta tämä talvi on ollut niin runsasluminen pohjoisessa ettei lumi ole ehtinyt vielä sulaa.
Valittiin kohteeksi Rokua, jossa tiedettiin lumen olevan jo sulanut liki kokonaan. Leveät ja hoidetut reitit ei ole sitä mitä itse etsin vaelluksilta eniten, mutta kyllä me silti nautittiin, kun päästiin reissuun! Reitit oli selkeästi merkitty ja helppokulkuisia, joten ensimmäinen mini vaellus sujuikin vallan leppoisissa tunnelmissa ilman miettimistä miten mistäkin kohdasta mennään yli.

Valmiina matkaan!

 

Reitit olivat helppoja kulkea. Saimme nauttia ympäristöstä hyvin, kun koko ajan ei tarvinnut katsoa mihin astuu.

 

Lammen linnut vihjasivat Moskulle kaukaa, että voisit siirtyä pois meidän tiluksilta.

 

”Siirrynhän minä, jahka vilvoittelen ensin.”

 

Moskulla oli mukana vaelluksella tuttua kuivattua jauhelihaa, pakastekuivattua lihaa sekä kanan fileepaloja. Illaksi leiriin meillä on mukana aina luu, mikäli energiaa riittää sen kaluamiseen. Tarkemmin ruokinnasta vaelluksella voit lukea aikaisemmasta postauksesta:

https://blog.koiravaruste.fi/koiran-ruokinta-vaelluksella/

Oi nam, maistuis varmaan sullekin!

 

Moskulle ainakin maistui, ei kauaa kirsu tuhissut kupissa.

 

”Joko ne nyt loppu?”

 

Ruuan jälkeen oli hyvä tarkkailla ympäristöä. Meillä on käytössä vaelluksilla todella pieneen tilaan menevät matkakupit, https://www.koiravaruste.fi/kurgo-zippy-bowl-matkakuppi-punainen.html . Eipä ole muita enää tullut käytettyä. Keveys ja pienuus on valttia rinkassa, koirillakin.

 

Nuku pieni muuttini, kelo-oksien alla, sammalmättään päällä.

 

Vaelluksella oli lämmintä ja aurinko paistoi. Järviä löytyi aika tiheään ja Mosku saikin nautiskella vedestä useasti. Lämpimällä kulkiessa on tärkeää muistaa myös koirilla nesteytys ja vilvoittelu, pieni huilitauko ei tee pahaa silloin tällöin.

 

Kevään vaelluksissa mahdollinen paikoittainen lumi on Moskun mieleen.

 

Portaat on hyvä mennä alaspäin koiran kulkiessa takana tai sivulla. Vaellussauvalla voi kevyesti muistuttaa koiraa mikäli tassut etenevät liian lujaa vauhtia. Portaissa meillä saa kulkea sivulla, mutta jyrkissä laskuissa koirat kulkevat takana.

 

Fiilistelyä matkan varrelta.

 

Mosku nauttii työskentelystä valjakossa ja kotona olosta, mutta mielestäni Mosku on onnellisimmillaan vaelluksilla. Siellä meillä on hyvä olla, emännällä ja koirilla.

 

Tarvikkeita vaelluksille löydät täältä:

https://www.koiravaruste.fi/koiran-ruokinta/kupit-ja-ruokinta.html
https://www.koiravaruste.fi/kurgo-baxter-koiran-reppu.html
https://www.koiravaruste.fi/koiran-ruokinta/herkut-ja-puruluut.html

Sekä shampoot ja kuivaajat täältä:

https://www.koiravaruste.fi/hyvinvointi/turkinhoito/koiran-shampoot-ja-pesuvalineet.html
https://www.koiravaruste.fi/hyvinvointi/turkinhoito/turkinkuivaajat.html